Hildegardin hermopiparit – alkuperäinen lääke vs. nykynunnan pikkuleipä

Säveltäjä Hildegard Bingeniläinen (1098–1179) ei ollut mikään huippukokki, vaikka hän yleisnero olikin. Hildegard oli luonnontieteilijä, lääkäri, teologi, filosofi, puutarhuri, muusikko, runoilija, taidemaalari, mystikko, profeetta ja pyhimys, mutta herkkusuuksi häntä ei voi sanoa. Siitä huolimatta, että moni meistä mutustelee pikkujouluaikaan makoisia pikkuleipiä, joita kutsutaan Hildegardin hermopipareiksi, älypipareiksi tai ilokekseiksi.

Nimittäin Hildegardin alkuperäinen ohje ei ole niinkään ruoka kuin lääke. Pipari on vain kapseli, jolla lääkeaine, jauhettu muskottipähkinä, saadaan ihmisen elimistöön, jossa sen on tarkoitus avata syöjänsä aistit ja syventää ymmärrystä olemassaolosta. Mausta viis.

Hildegard luennoi oppilailleen muskottipuusta ja muista luonnonlääkkeistä elokuvassa Vision – Aus dem Leben der Hildegard von Bingen (ohj. Margarethe von Trotta, Saksa 2009).

Resepti sisältyy Hildegardin teokseen Physica eli Luonnontiede (1151–1158). Teos on lääketieteellinen opas luomakunnan tuotteiden terveydellisiin vaikutuksiin – luonnonlääkintään. Kirja esittelee kasvi-, eläin- ja kivikunnan aineksista valmistettavia lääkeruokia ja -juomia. Psykoaktiivisena, mielen toimintoihin vaikuttavana kasvina tunnetun muskottipuun siemeniä koskevasta luvusta (Nux muscata) löytyy seuraava ohje:

”Ota jonkin verran muskottia, saman verran kanelia ja hieman neilikkaa. Jauha ne. Tee jauhelmasta, hienosta kokojyvävehnäjauhosta ja vedestä pieniä kakkusia. Syö niitä usein. Se vähentää sydämesi ja mielesi katkeruutta, avaa sydämesi ja heikentyneet aistisi sekä keventää mieltäsi. Se puhdistaa aistisi ja vähentää kaikkia haitallisia ruumiinnesteitä [negatiivisia mielialoja]. Se tuottaa vereesi hyvää ruumiinnestettä [mielialaa] ja tekee sinusta vahvan.” (Bingen 2010, s. 72.)

Hardcore-hildegardisti tekee keksinsä tämän 900 vuotta vanhan ohjeen mukaan. Ohje ei ole tarkka, mutta lääkeaineiden (mausteiden) keskinäinen suhde on selkeähkö, ja koska keksi rakentuu niiden ympärille, on niiden osuus pidettävä tuntuvana. Kanelilla ja neilikalla on tietenkin omat terveysvaikutuksensa: kaneli vähentää mielen negatiivisuutta ja neilikka kirkastaa tunkkaista päätä.

Hildegardin hermopiparit – alkuperäinen hardcore-versio

 

Ohjeesta tulee 16 keksiä eli yksi pellillinen.

1 tl muskottipähkinää hienona raasteena

1 tl kanelia

¼ tl mausteneilikkaa

2½ dl täysjyvävehnäjauhoa

½ dl vettä

Sekoita ensin mausteet keskenään, lisää sitten 2 dl jauhoja. Nuuhki: seos tuoksuu kuin keskiaikainen kivikirkko! Lisää vettä niin, että seoksesta tulee taikinamaista; lisää loput jauhot (1/2 dl) niin, että taikina irtoaa kulhon reunoista. Leivo taikinasta tanko ja leikkaa siitä 16 palaa. Muovaa paloista kämmenien välissä tai lautaa vasten litteitä ympyröitä ja asettele leivinpaperille pellille. Paista uunissa 175 asteessa 12–15 minuuttia. Ihmettele uunista tulevaa tuoksua ja keksien ufomaista olemusta. Jäähdytä, syö ja voi paremmin.

Hildegard säveltää. Rochuskapelle, Historisches Museum am Strom – Hildegard von Bingen, Bingen am Rhein, Saksa.

Ontohkot keksit muistuttavat ohutta näkkileipää; "Hildegardin palttoonnappi" olisi sopiva nimi. Maku on suitsukemainen – lääkemäinen. Pystyn syömään vain yhden. Tällaisilta Hildegardin lääkekeksit varmaankin maistuivat, pikemminkin kuin nykyaikaisilta piparkakuilta. Hildegard oli nunna ja kilvoittelija, ei mikään chef tai nautiskelija. Terveysruoka palveli henkistä kasvua.

Nykytiede selittää Hildegardin rajut näyt ja arkitodellisuudesta poikkeavat kokemukset migreeniksi ja haltioitumisalttiudeksi, mutta ehkä muskotilla ja muilla tajuntaa laajentavilla lääkekasveilla oli oma osuutensa.

Nykynunnan pehmopipari

Yhdysvaltalainen lastenkirjailija ja yleisen musiikkitiedon opettaja Carol Reed-Jones on laatinut Hildegardin muskottikeksistä muunnelman, jonka on tarkoitus olla hyvän makuinen mutta silti pysyä keskiajan aineissa. Ohje löytyy kirjasta Hildegard of Bingen: Woman of Vision (2004, s. 54–55). Hildegardin alkuperäiseen ohjeeseen on lisätty rutkasti voita ja hunajaa sekä hieman suolaa, muttei mitään sellaista, mitä keskiajalla ei käytetty. Mausteiden – lääkeaineiden – osuutta on vähennetty. Resepti tulee lähelle antiikista juontuvia hunajakakkuja, mutta eivät nämäkään keksit hyvälle maistu.

Yhdysvaltalaisen luostarileipomon Hildegard-keksejä.

Jos tuntee suurempaa kiinnostusta herkkuihin kuin henkiseen kasvuun, kannattaa pitäytyä reseptissä, joka pohjautuu Hildegardin alkuperäiseen ohjeseen vain hyvin väljässä mielessä. Sellaisia keksejä leipoo yksi sun toinen luostari. Esimerkiksi täältä pääsee erään yhdysvaltalaisen benediktiiniläisnunnalan leipomon verkkokauppaan keksiostoksille; leipomon nimi on Simply Divine.

Tietysti tällaisten sovellusten kauppaaminen Hildegardin terveyskekseinä on harhaanjohtavaa siinä mielessä, että Hildegardin alkuperäiset keksit olivat hyvin erilaisia. Lisäksi Hildegard perusti ihmisen hyvinvointia koskevan filosofiansa antiikista periytyvään oppiin neljästä mielenlaadusta, ruumiinnesteestä ja alkuaineesta. Teelusikallinenkin leivinjauhetta sotkee alkuperäisen keksin hienovireisen järjestelmän.

Toisaalta näitä sovelluksia syö mielellään. Seuraava ohje perustuu osittain unitaariuniversalisti Jeffrey S. Nelsonin ja hänen tuntemattomaksi jääneen tohtoriopiskelija-avustajansa kehittämään reseptiin, joka löytyy monista yhdysvaltalaisista uskonnollisista julkaisuista (esim. Sister Ann Elizabeth 2010), sekä Turun Marttayhdistyksen jäsenten keskuudessa taannoin kiertäneeseen reseptiin ja Turun Pyhän Birgitan seurakunnan joulumyyjäisissä myytäviin pipareihin.

Ainekset

 

Jos Hildegardin hermopipari maistuu herkulliselta, sen tekemisessä ei ole noudatettu Hildegardin omaa reseptiä.

Ohjeesta tulee n. 30 keksiä eli 2 pellillistä.

125 g voita

2 dl ruskeaa sokeria

1 kananmuna

3 dl spelttijauhoa

1 tl leivinjauhetta

½ dl mantelijauhoa

¼ tl suolaa

½ tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

1 tl muskottipähkinää hienona raasteena

¼ tl mausteneilikkaa

Lisäksi:

kananmunan keltuainen voiteluun

mantelilastuja koristeluun

Leivonta

Vaahdota sokeri pehmeään voihin. Vatkaa joukkoon muna. Sekoita keskenään kuivat aineet (sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin). Lisää ensin puolet kuivista aineista ja sekoita. Lisää sitten toinen puoli ja sekoita huolellisesti. Viilennä taikina, jotta se on helpompi työstää; laita vaikka jääkaappiin pariksi tunniksi tai yön yli. Tee saksanpähkinän kokoisia palloja ja litistä ne kekseiksi (halutessasi voit ensin muovata kaksi tankoa ja leikata niistä paloja). Asettele leivinpaperille tai pikkuleipävuokiin. Voitele keltuaisella ja ripottele päälle mantelilastuja. Paista uunissa 175 asteessa 12–15 min, kunnes reunat ovat kullanruskeat.

Hyvä paha muskotti

 

Mitä reseptiä noudattaakin, niin lähemmäksi Hildegardin henkeä pääsee, kun raastaa muskotin itse muskottipähkinästä (valmiina jauheena myytävän muskotin sijaan).

Kokonaisen muskottipähkinän ostaminen ei ole kuitenkaan Suomessa nykyisin helppoa. Elintarviketurvallisuusviraston taannoisesta, päihdepoliittisesta suosituksesta johtuen lähes kaikki ruoka-, herkku- ja maustekaupat ovat lopettaneet kokonaisten muskottipähkinöiden myynnin aina Stockmannin herkkua sekä Punnitse ja säästä -ketjua myöten. Onneksi Hakaniemen kauppahallin Maustekeitaasta sitä ainakin saa (kiitos Hakaniemen hallin DeliDelin Laura Valvanteelle etsintäavusta!). Verkostakin voi tilata täältä. Eihän valkokastikkeesta, lasagnesta, laatikoista ynnä muista tule kunnollista ilman itse raastettua muskottia.

Muskottikeksi on vain yksi lääkevalmiste satojen muiden joukossa, jotka Hildegard esittelee kirjoituksissaan. Se oli kuitenkin merkittävä osa sitä kakkukulttuurin kehitystä, jonka myötä muun muassa (Hildegardin ankarasti kritisoimien) ristiretkien johdosta ympäri Eurooppaa levinneistä hienoista ja arvokkaista Kauko- ja Lähi-Idän mausteista tuli pipar- ja maustekakkujen perusaineita

Lähteet

Bingen, Hildegard von 1998 [1158]. Physica. The Complete English Translation of Her Classic Work on Health and Healing. Kääntänyt Priscilla Throop. Rochester, VT: Healing Arts Press.

–– 2010 [1158]. Physica. Liber subtilitatum diversarum naturarum creaturarum. Tekstikriittinen laitos. Toim. Reiner Hildebrandt & Thomas Gloning. Berlin & New York, NY: de Gruyter.

Reed-Jones, Carol 2004. Hildegard of Bingen: Woman of Vision. Aston, PA: Paper Crane Press.

Sister Ann Elizabeth 2010. Hildegard of Bingen – A Woman with Extraordinary Common Sense. The Eagle, Eastertide 10. The Journal of the Sisterhood of St. John the Divine, St. John’s Convent, Toronto. 9.